Uudenlaisen kalliolämpövaraston esisuunnittelu on valmis
Varkauden Aluelämpö aloitti kesällä kansallisesti ainutlaatuisen kalliolämpövaraston esisuunnittelun. Maalämpökaivoja ja lämpöpumppuja yhdistävällä ratkaisulla on mahdollisuudet olla teknis-taloudellisesti kannattava. Ratkaisu on myös monistettavissa jopa Euroopan tasolla.
Varkauden Aluelämmön uudenlaisen maalämpövaraston esisuunnittelu valmistui lokakuussa. Tavoitteena oli selvittää, miten Riikinvoiman jätteenpolttolaitoksen tuottamaa energiaa voitaisiin varastoida lämpimien kuukausien aikana kallioon ja hyödyntää kaukolämmön tuotannossa talvisin.
– Ratkaisu vähentäisi ostoenergian tarvettamme kulutuspiikkien aikana ja laskisi kevyen polttoöljyn tarpeen käytännössä nollaan, kertoo Aluelämmön toimitusjohtaja Mikko Onkalo. Ratkaisua on mahdollista soveltaa muissakin CHP-laitoksissa Suomessa ja Euroopassa. – Vähähiilisen energian tuotanto ja kysyntä eivät kohtaa, joten energiaa pitää pystyä varastoimaan tehokkaasti.
Kallioon porataan noin 1000 porareikäkaivoa
Swecon asiantuntijat laskivat esisuunnittelun aikana lämpövarastoinvestoinnin elinkaarikustannukset. – Saimme riittävän tarkat lähtötiedot muun muassa lämpövaraston tuotantotehosta, mitoituksesta ja kannattavuudesta, Onkalo sanoo.
Esisuunnittelun aikana kallioon tehtiin kaksi koereikää. Analyysien perusteella kallio on tasalaatuista ja muutenkin sopivaa energian säilyttämiseen. Esimerkiksi vesivirtauksia on vain vähän. – Samalla saimme lisätietoa siitä, missä kohdissa kalliota kannattaa säilyttää kuuminta vettä ja missä kylmempää, jotta kallio toimii lämpöakkuna optimaalisesti.
Kallioperän ominaisuuksien ansiosta maalämpökaivot voidaan porata hyvin suoraan. – Porareikäkentän koko on suunniteltu energiantarpeen mukaan, ja olemassa olevalle voimalaitostontille on tarkoitus porata noin 1000 kappaletta noin 100-metrisiä kaivoja 3,5 metrin etäisyydelle toisistaan.
Toimintavarmaa ja vähäpäästöistä kaukolämpöä
Varkauden Aluelämpö jatkaa investoinnin edistämistä Swecon ja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) kanssa. Seuraavaksi suunnitellaan muun muassa hankintastrategia, laaditaan päälaitteiden tekniset määrittelyt hankintakyselyjä varten ja selvitetään järjestelmän optimaalinen koko.
– Tutkimme myös rakentamisen kustannuksia ja aikataulua tarkemmin, koska ensimmäisen laitoksen taloudellinen kannattavuus voi vaatia investointitukea, Onkalo kertoo. Tavoitteena on enintään 10 vuoden takaisinmaksuaika. – Se on ratkaisun teknisen kannattavuuden ja myös monistettavuuden edellytys.
Onkalo uskoo, että hankkeessa on mahdollista edetä lähikuukausina investointipäätökseen ja toteutussuunnitteluun. – Kallioakkuun talletettava lämpö näyttää pystyvän takaamaan toimitusvarman kaukolämmön tuotannon, vaikka hiilipäästöt ja kustannukset laskevat selvästi.