Sanasto

Aurinkokeräimet ja -paneelit

Aurinkopaneelien ja -keräinten tärkein ero on, että paneelit tuottavat auringon säteilyenergiasta sähköä ja keräimet lämpöä. Aurinkokeräimet vaativat myös aina lämminvesivaraajan, jolloin lämpö varastoituu veteen. Varkauden Aluelämpö on tutkinut aurinkokeräinten tuottavuutta oman kaukolämpölaitoksensa katolla syksystä 2019 lähtien.

Energiaselvitys

Energiaselvityksessä käydään läpi, miten rakennuksessa on käytetty energiaa. Varkauden Aluelämmön selvityksessä tarkastellaan viimeisten kolmen vuoden ajalta sekä kaukolämmön että käyttöveden kulutusta. Energiankäyttöä verrataan myös vastaaviin kiinteistöihin, jolloin nähdään, onko kulutus tavanomaista, pienempää vai suurempaa. Lisäksi raportissa arvioidaan mahdollisten poikkeamien syitä ja suositellaan tarvittavia toimenpiteitä.

Energiatehokkuussopimukset

Energiatehokkuussopimukset ovat Suomen valtion ja eri toimialojen yhteisiä puitesopimuksia, joilla pyritään vapaaehtoisesti täyttämään kansainväliset energiatehokkuusvelvoitteet. Varkauden Aluelämpö allekirjoitti ensimmäisen energia-alan energiatehokkuussopimuksen vuonna 2008. Nykyinen sopimus jatkuu vuoteen 2025. Olemmekin sitoutuneet vastuulliseen energiankäyttöön, jonka tavoitteena on vähentää myös hiilidioksidipäästöjä. Lue lisää!

Fossiiliset polttoaineet

Fossiilisia polttoaineita ovat kaikki kasvien ja eliöiden lahoamisesta satojen miljoonien vuosien aikana muodostuneet energianlähteet, kuten öljy, kivihiili, maakaasu ja turve. Fossiiliset polttoaineet uusiutuvat niin hitaasti, että käytännössä ne ovat uusiutumattomia. Varkauden Aluelämpö käyttää fossiilisista polttoaineista ainoastaan kevyttä polttoöljyä, ja sillä tuotetaan enää alle 1 prosentti varkautelaisesta kaukolämmöstä.

Hiilineutraali kaukolämmöntuotanto

Hiilineutraalilla kaukolämmöntuotannolla tarkoitetaan sitä, että lämmitysenergian tuotannossa ei synny hiilidioksidipäästöjä. Varkaudessa kaukolämpöä tuotetaan pääasiassa Riikinvoiman ekovoimalaitoksessa yhdyskuntajätteitä polttamalla, Stora Enson tehtailla puuperäisistä biopolttoaineista ja A-Rehun Varkauden tehtailla kaurankuoripelleteistä. Kaukolämmön tuotantomme CO2-päästöt olivat vuonna 2019 vain 8,39 g/kWh, joten varkautelainen kaukolämpö on jo lähes hiilineutraalia.

Jakelukeskeytykset (käyttökatkokset)

Tyypillisesti jakelukeskeytyksiä eli käyttökatkoksia aiheutuu ennalta tiedossa olevina ajankohtia, kuten kaukolämpöputkiston huoltotöiden tai uusien asiakkaiden liittymisen yhteydessä. Käyttökatkos voi aiheutua myös kaukolämpöputken rikkoutumisesta. Viime vuosina Aluelämmön kaukolämpöverkossa on ollut ennakoimattomia käyttökatkoksia keskimäärin pari vuodessa. Käyttökatkot eivät yleensä näy asiakkaalle asti.

Kaukolämmön kesäsulku

Rakennuksen lämmönjakokeskuksesta löytyy lämmönsäätöventtiili, jota kutsutaan joskus myös kesäsulkuventtiiliksi. Vanhemmissa lämmönsiirrinpaketeissa lämmönsäätöventtiili ja kesäsulkuventtiili ovat erikseen. Molempien tehtävänä on säätää kaukolämpöveden virtausta automaattisesti ulkolämpötilojen mukaan. Automatiikka sulkee kesäsulkuventtiilin, kun lämmitystä ei enää tarvita. Lämmintä käyttövettä tulee silloinkin normaalisti. Kesäsulkuventtiiliin ei kannata manuaalisesti koskea, vaan antaa automatiikan ohjata venttiilin toimintaa. Lue lisää!

Kaukolämmön kysyntäjousto

Kaukolämmön kysyntäjousto eli kulutusjousto tarkoittaa sitä, että kaukolämmön käyttäjät, kuten taloyhtiö, ja kaukolämmön tuottaja tekevät yhteistyötä energiankäytön ohjaamiseksi niin, että kulutuspiikit vähenevät. Kun fossiilisia polttoaineita käyttäviä kaukolämmön varalaitoksia ei tarvitse käynnistää, vähennetään CO2-päästöjä ja energiankulutusta.

Kaukolämmön menovesi ja paluuvesi

Kaukolämmön runkoverkosta rakennuksen lämmönjakokeskukseen tulevaa kaukolämpövettä kutsutaan menovedeksi. Sen lämpötila on vähintään 65 °C ja enintään 115 °C. Kun kaukolämpövesi on lämmittänyt lämmönvaihtimen avulla rakennuksen lämmitysjärjestelmässä kiertävän veden, kaukolämpövesi palautetaan runkoverkkoon. Paluuveden lämpötila on enintään 65 °C. Yleensä näin korkeisiin lämpötiloihin päästään vain kesällä, kun lämmitykselle ei ole tarvetta. Lämpötilan lisäksi lämmönjakokeskuksessa seurataan meno- ja paluuveden määrää (m³).

Kaukolämmön säätökäyrä

Kaukolämmön säätökäyrällä ohjataan rakennuksen sisälämpötiloja ulkolämpötilojen mukaan. Asiakas etsii rakennukselle optimaalisen lämmönsäätökäyrän. Apua lämmönsäätökäyrän säätämiseen voi pyytää myös kaukolämpöyhtiön asiantuntijoilta. Kun säätökäyrä on säädetty oikein, sisälämpötilat pysyvät tasaisina ja miellyttävinä koko talossa tai taloyhtiön jokaisessa asunnossa.

Kaukolämpö

Kaukolämpö on Varkauden, Suomen ja Pohjoismaiden suosituin lämmitysmuoto, jota on saatavilla pääasiassa taajama-alueilla. Kaukolämpöverkossa kiertävän kuuman veden avulla lämmitetään rakennuksen lämmitysjärjestelmässä, kuten pattereissa tai lattialämmityksessä, kiertävää vettä ja käyttövettä. Käyttövesi tai kiinteistön oma vesi ei ole koskaan suorassa kosketuksessa kaukolämpöveden kanssa. Suomessa suurin osa kaukolämmöstä tuotetaan lämmön ja sähkön yhteistuotanto- eli CHP-laitoksissa, kuten Riikinvoiman ekovoimalaitoksessa. Lue lisää!

Kaukolämpömaksut

Kaukolämmön käyttöön liittyviä maksuja ovat liittymismaksu, perusmaksu ja energiamaksu. Liittymismaksu maksetaan vain kerran, kun rakennus liitetään kaukolämpöverkkoon. Perusmaksu vastaa kiinteitä kuluja, ja sen suuruus määräytyy Varkaudessa edellisen vuoden kulutuksen mukaan. Energiamaksu sisältää laskutuskauden aikana kulutetun kaukolämpöenergian määrän megawattitunteina (MWh).

Kaukolämpölaitteiston automatiikka

Kaukolämpölaitteiston automatiikka huolehtii monista asioista käyttäjän puolesta. Automatiikalla säädetään laitteiden toimintaa ja mitataan esimerkiksi lämpötiloja ja vedenvirtausmääriä. Automatiikka vastaa muun muassa sopivasta lämmitystehosta, jolloin sisälämpötilat pysyvät tasaisina ja lämmintä käyttövettä on riittävästi. Automatiikka varmistaa myös energiatehokkuuden, kun laitteet toimivat optimaalisesti, ja asetusarvoja, kuten sisälämpötilaa, on helppo säätää.

Kuntokatselmus

Kuntokatselmuksessa kaukolämpöasentajat tarkastavat kaukolämpölaitteiston kunnon perinpohjaisesti, jotta laitteisto toimii oikein ja energiatehokkaasti. Lämmönvaihdinpaketin kunto kannattaa selvittää säännöllisin väliajoin, koska näin vaikutetaan rakennuksen energiatehokkuuteen, lämmityskustannuksiin, käyttövedenkulutukseen ja sisäolosuhteisiin.

Varkauden Aluelämpö hyvittää kuntokatselmuksen hinnan, jos kaukolämpölaitteiston eli lämmönsiirtimen uusinta tulee teknistaloudellisesti kannattavimmaksi ja kannattaa siis toteuttaa. Lue lisää!

Käyttöveden lämpötila

Suositusten mukaan lämpimän käyttöveden lämpötilan tulisi olla vähintään 58 °C ja enintään 65 °C. Näin estetään muun muassa legionellabakteerien kasvu lämminvesiputkissa. Lue lisää THL:n sivuilta!

Käyttöveden säätöventtiili

Käyttöveden säätöventtiili säätää nimensä mukaisesti käyttöveden lämpötilaa. Kyseessä on moottoriohjattu venttiili, joka vaatii kiertovesijohdon. Jos säätöventtiili on mitoitettu väärin tai se ei muista syistä toimi oikein, käyttöveden lämpötila vaihtelee. Ongelma selviää, kun otat yhteyttä asiakaspalveluumme ja tilaat paikalle kaukolämpöasentajan!

Lämmityksen säätöventtiili

Automatiikka ohjaa lämmityksen säätöventtiilin toimintaa niin, että lämpöä otetaan kaukolämpöverkosta automaattisesti oikea määrä ja vain silloin, kun sitä tarvitaan. Lämmityksen säätöventtiili alkaa avautua ja ajaa säätökäyrän mukaista lämpöä, kun ulkolämpötila on ollut 4 tuntia alle 15 astetta. Jos ulkolämpötila on ollut 6 tuntia yli 15 astetta, automatiikka alkaa ajaa venttiiliä kiinni.

Lämmönjakokeskus

Jokaisessa kaukolämpöä käyttävässä kiinteistössä on lämmönjakokeskus. Samaa asiaa tarkoitetaan, kun puhutaan kiinteistön kaukolämpölaitteista, jotka ottavat vastaan kaukolämpöveden, lämmittävät sen avulla rakennuksen lämmitysjärjestelmässä kiertävän veden ja palauttavat kaukolämpöveden kaukolämpöverkkoon. Lämmönjakokeskukseen kuuluu myös paljon automatiikkaa.

Lämmönjakokeskus sisältää erilaisia lämmönsiirtimiä, säätö- ja varolaitteita, pumppuja, paisuntasäiliön sekä mittauskeskuksen. Mittauskeskukseen kuuluu esimerkiksi lämpö- ja painemittareita ja -venttiilejä sekä mutatasku.

Lämmönvaihdin eli lämmönsiirrin

Kaukolämpölaitteiston lämmönvaihtimen eli -siirtimen tehtävänä on erottaa eri vesijärjestelmät toisistaan: kaukolämpövesi ja kiinteistön oman lämmitysjärjestelmän vesi. Kaukolämpövesi lämmittää lämmönvaihtimen avulla kiinteistön lämmitysverkon veden ja lämpimän käyttöveden ilman, että eri järjestelmien nesteet ovat tekemisissä keskenään. Lämpöenergia siis johtuu tai säteilee järjestelmästä toiseen. Lue lisää!

Lämpökamerakuvaus

Lämpökamerakuvaus on nopea ja helppo keino selvittää esimerkiksi rakennuksen energiatehokkuus, mahdolliset lämpövuodot, eristysten kunto tai lattialämmitysputkiston sijainti. Talon rakenteita ei tarvitse avata, koska kuvaus perustuu lämpötilaeroihin. Lue lisää!

Megawattitunti

Kaukolämmön kulutus ilmaistaan yleensä megawattitunteina (MWh). Jos kaukolämmön hinta on esimerkiksi 65 €/MWh, sama summa on kilowattituntihintana (kWh) 0,065 €.

Menoveden poikkeamahälytys

Kaukolämmön menoveden poikkeama- eli ylilämpöhälytys on yleisimpiä hälytyksen aiheuttajia. Hälytys ilmoittaa käyttöveden hetkellisestä ylilämmöstä, jonka taustalla voi olla muun muassa väärin mitoitettu lämpimän käyttöveden kiertovesijohto (virtaus), lämmönjakokeskuksen vika, liian matalaksi tai korkeaksi säädetty käyttöveden lämpötila tai termostaatin sijainti. Lue lisää!

Mittauskeskus

Kaukolämpösopimuksessa on määritelty, missä lämmönmyyjän eli Varkauden Aluelämmön lämmönmittauslaitteisto sijaitsee. Asiakkaan kaukolämpölaitteisto eli lämmönjakokeskus sisältää lämmönmyyjän mittauskeskuksen, jossa ovat esimerkiksi lämpö- ja painemittarit.

Normeerattu eli lämpötilakorjattu kulutus

Normeerattu, normitettu ja lämpötilakorjattu kulutus tarkoittavat kaikki samaa asiaa: tietyn paikkakunnan ulkolämpötilan korjauskerrointa. Kaukolämpöraportissa asiakkaan nykyistä normeerattua kulutusta verrataan normivuoden kulutukseen, jolloin voidaan arvioida, onko kulutus ollut keskimääräistä, suurempaa vai pienenpää. Normeeratun kulutuksen laskennassa huomioidaan rakennuksen tiedot, mitatut kulutustiedot ja lämmitystarveluku. Lue lisää!

Patteriverkoston tasapainotus

Patteriverkoston tasapainotus eli säätö tarkoittaa rakennuksen lämmitysjärjestelmän säätämistä toimimaan optimaalisesti ja energiatehokkaasti. Jos patteriverkostoa ei ole tasapainotettu, lämpötilaerot huoneistojen välillä voivat olla jopa 3–6 °C, mikä vaikuttaa niin asumismukavuuteen kuin energiakulutukseenkin. Lue lisää!

Päästökauppa

Päästökauppa on osa kotimaisen kaukolämmöntuotannon ilmastovastuuta. Euroopan unionin päästökauppajärjestely velvoittaa kaikki ympäristölle vahingollisia päästöjä tuottavat toimijat ostamaan päästömääräänsä vastaavan määrän päästöoikeuksia. Kaukolämmöntuotannon CO2-päästöt ovat laskeneet 10 vuodessa noin 50 prosenttia, ja päästökauppa ohjaa kehitystä edelleen kohti hiilineutraalia kaukolämmöntuotantoa vuoteen 2030 mennessä.

Sopimusteho eli tilausteho eli sopimusvesivirta

Sopimusteho tarkoittaa asiakkaan käyttöön varattua suurinta mahdollista lämpötehoa tunnissa. Käytännössä se kertoo, miten paljon kaukolämpövettä rakennukseen enintään voidaan ohjata. Joskus puhutaan myös tilaustehosta tai sopimus-, laskutus– tai tilausvesivirrasta. Se kertoo asiakkaan käyttöön varatun kaukolämpöveden virtauksen tunnissa (m³/h).

Ensimmäisen vuoden kaukolämpölaskulla sopimustehoa käytetään perusmaksun perusteena. Myöhemmin perusmaksu määräytyy Varkaudessa asiakkaan edellisen vuoden kulutuksen mukaan.

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP)

Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (CHP, Combined Heat and Power) samassa prosessissa syntyy sähköä ja lämpöä. Varkauden Aluelämmön omistama Riikinvoiman ekovoimalaitos tuottaa joka vuosi 180 GWh kaukolämpöä ja 90 GWh sähköä yhdyskuntajätteitä polttamalla. Riikinvoiman ekovoimalaitoksen tärkein tehtävä on hävittää jätteitä ja samalla tuottaa kaukolämpöä Varkauden kaupunkiin. Lue lisää!

Teknistaloudellinen käyttöikä

Kaukolämpölaitteiston laitetoimittaja arvioi laitteen teknistaloudellisen käyttöiän. Sen täyttyessä monien laitteiston yksittäisten osien, kuten pumppujen ja automatiikan, huoltaminen ei ole enää taloudellisesti kannattavaa, vaan koko laitteisto kannattaa vaihtaa uuteen.

Uusiutuva energia

Uusiutuvaa energiaa ovat esimerkiksi aurinko-, tuuli- ja vesivoima sekä erityyppinen bioenergia, kuten maalämpö. Varkauden Aluelämpö tuottaa kaukolämpöä 99-prosenttisesti uusiutuvalla energialla, jos yhdyskuntajätteiden polttaminen katsotaan uusiutuvaksi energiaksi.

Vähimmäispaine-ero

Kaukolämpösopimuksissa mainitaan vähimmäispaine-ero, jolla tarkoitetaan kaukolämpöveden tulo- ja paluuputkessa vallitsevien paineiden eroa. Jotta laitteet toimisivat normaalisti, paine-eron pitäisi olla vähintään 60 kilopascalia (kPa). Jos paine-ero on pienempi, kaukolämmön tai lämpimän käyttöveden saannissa voi olla ongelmia.