Onko yhdyskuntajätteiden polttaminen ilmasto- ja kiertotalouskestävää?
Kansalliset hiilineutraaliustavoitteet ovat nostaneet keskusteluun yhdyskuntajätteiden poltosta syntyvät päästöt. Ilmastokysymyksissä ei voi kuitenkaan unohtaa jätteenpolton yhteiskunnallista merkitystä kestävässä energiantuotannossa ja jätehuollossa.
Syntypaikkalajiteltujen energiajakeiden polttaminen on lähes kaikissa suomalaisissa kunnissa osa kestävää jätehuoltoa. Kun jätettä päätyy kaatopaikoille mahdollisimman vähän, suojellaan luonnon monimuotoisuutta ja kestokykyä.
”Jätteiden poltto energiaksi auttaa myös energia-alaa luopumaan uusiutumattomien fossiilisten polttoaineiden käytöstä”, toteaa Varkauden Aluelämmön toimitusjohtaja Mikko Onkalo. ”Jos asiasta kysytään tavallisilta suomalaisilta, lähtökohtaisesti kaikki pitävät jätteenpolttoa parempana vaihtoehtona kuin kivihiilen tai turpeen polttoa.”
Jokainen voi vaikuttaa jätteenpolton ilmastokestävyyteen
Euroopan komission jätedirektiivin mukaan yhdyskuntajätteistä pitäisi kierrättää vuoteen 2025 mennessä 55 prosenttia ja pakkausjätteestä 65 prosenttia. Tällä hetkellä jätteenpolton suurimpia haasteita onkin, että polttolaitoksiin päätyy jätettä, jolla olisi arvoa kierrätyksessä tai uusiokäytössä.
”Jokainen voi vaikuttaa omalta osaltaan siihen, mitä Riikinvoiman ekovoimalaitoksessa poltetaan, eli mitä jätteitä laitetaan kodin seka- tai energiajäteastiaan”, Onkalo korostaa. Metallien, pahvin, biojätteen ja muovien lajittelu erilleen varmistaa, että polttoon päätyy vain ja ainoastaan kierrätyskelvotonta jätettä. ”Se parantaa jätteenpolton ilmastokestävyyttä.”
Arkisilla valinnoilla voi vähentää myös jätteiden kokonaismäärää. ”Kotona, työpaikalla ja harrastuksissa voi välttää esimerkiksi ruokahävikkiä ja kertakäyttökahvikuppien käyttöä.”
Päästökauppa ei toimi jätteenpolton ohjauskeinona
Kansallisesti ja EU-tasolla keskustellaan paljon jätteenpolton verotuksesta ja mahdollisesta päästökaupasta. Päästökaupan ideana on tehdä hiilipäästöjen tuottamisesta niin kallista, että toimijat kehittävät mieluummin vähäpäästöisiä uusiutuvan energian investointeja.
”Jätteenpolttolaitos ei voi kuitenkaan vaihtaa polttoainettaan”, Onkalo sanoo. Puunpoltto ei ole ratkaisu. ”Puunpolton päästökerroin on jätteiden polttoa suurempi. Lisäksi toinen tärkeä kysymys on, mihin jätteet laitetaan, jos jätteenpoltto loppuu. Vaihtoehtoja on tällä hetkellä niukasti.”
Haittaverot ovat toinen keino vähentää hiilipäästöjä. Jätteenpolton verotus pitäisi kuitenkin kohdistaa oikein. ”Tonniperusteinen maksu jäteyhtiölle ei ohjaa vähentämään poltettavan jätteen määrää. Enemmän vaikutusta on valistuksella, joka ohjaa lajittelemaan jätteet oikein siellä, missä niitä syntyy.”
Jätteenpolton ja lämmöntuotannon symbioosi
Jätteiden poltto on tällä hetkellä Suomessa ainoa kestävä keino käsitellä jätteet, jotka eivät kelpaa kierrätykseen. Globaalissa mittakaavassa ratkaisun kestävyyttä lisää, että jätteistä saatava energia hyödynnetään meillä keskitetyssä ja paikallisessa kaukolämmöntuotannossa.
”Kaikkialla maailmassa painitaan samojen haasteiden kanssa, mutta Suomessa jätteenpoltosta saatava energia voidaan hyödyntää talojen lämmittämisessä”, Onkalo sanoo. Maailmalla se on harvinaista. ”Tyypillisesti jätteistä saatavalla energialla tuotetaan vain sähköä.”
Riikinvoiman ekovoimalaitoksen ilmastokestävyyttä parantaa sen sijainti itäsuomalaisten jäteyhtiöiden kannalta keskeisellä paikalla. ”Lyhyet kuljetusmatkat säästävät jätteiden kuljetuskustannuksia ja päästöjä. Riikinvoima on myös Suomen ainoa kiertopetitekniikkaan pohjautuva jätteenpolttolaitos, jossa jätteet esikäsitellään murskaamalla.”
Lähivuosina Varkauden Aluelämpö tehostaa Riikinvoiman tuottaman energian hyötykäyttöä entisestään. ”Pyrimme kehittämään keinoja varastoida ylijäämälämpöä kesäkuukausina talven varalle”, Onkalo kertoo. Uusiin polttolaitoksiin ei enää investoida. ”Olemme kääntäneet katseemme tulevaisuuteen. Tavoitteenamme on kehittää energian varastointia ja luopua sen avulla aikanaan kokonaan kevyen polttoöljyn käytöstä.”