Kaukolämmön kesäsulku on turvallisinta jättää automatiikan huoleksi

Kaukolämmön kesäsulku tarkoittaa ilmastoinnin ja lämmitysjärjestelmän, kuten patteriverkoston, tarvitseman kaukolämpöveden sulkemista kesäkuukausien ajaksi. Lämmintä käyttövettä tulee kotiin normaalisti.

Kesäsulku on mahdollista tehdä käsin, mutta asiantuntijat eivät sitä suosittele. Turvallisinta on jättää kaukolämmön kesäsulku automatiikan huoleksi.


Automaattinen kesäsulku varmistaa asumismukavuuden

Useimmissa kaukolämpötaloissa lämmitystä ohjataan automaattisesti lämmönsiirtimen ulkoilmatermostaateilla. Motivan mukaan asuinhuoneiston lämpötilan pitäisi pysyä vähintään 18 asteessa ja ihannelämpötila olisi 20–22 astetta. Tavoitteessa pysytään parhaiten, kun automatiikka vastaa kesäsulkuventtiilin avaamisesta ja sulkemisesta kesäkuukausien aikana.

Motiva: Tietoa energian- ja vedenkulutuksesta

”Kun ulkolämpötila ylittää 15 astetta ja pysyy siirtimen tyypistä riippuen sen yläpuolella esimerkiksi 4–6 tuntia, automatiikka pistää kesäsulkuventtiilin kiinni”, selittää Varkauden Aluelämmön Jyrki Väänänen kesäsulun toimintaa. ”Koleina kesinä lämpötila voi kuitenkin alittaa useamman kerran 15 astetta, jolloin sisälämpötilakin laskee alle tavoitearvojen, ja silloin automatiikka avaa kesäsulkua ja päästää pattereihin lämpöä. Kyse onkin ihan asumismukavuudesta.”


Manuaalinen kesäsulku voi rasittaa kaukolämpöjärjestelmää

Jos kaukolämmön kesäsulku pistetään kiinni manuaalisesti ja kiertovesipumppu sammutetaan, pumpun toiminnassa voi olla syksyllä ongelmia.

”Pumppu voi kesäsulun aikana pikeentyä eli ruostua kiinni, jolloin mitään ei tapahdu, kun kesäsulku halutaan syksyllä avata ja pumput käynnistää”, Väänänen sanoo. ”Samanlainen riski liittyy automatiikan ohjaamaan venttiiliin. Automatiikka on myös huolettomin valinta: kesäsulkua ei tarvitse muistaa syksyllä avata oikeaan aikaan.”

Automatiikka kuluttaa hyvin vähän energiaa

Huoli kesäajan turhasta energiankulutuksesta on turha. Automaatio osaa hommansa.

”Automatiikan käyttö kesäsulussa tulee selvästi halvemmaksi kuin rikkoutunut lämmönvaihdin tai automaattiventtiili”, Väänänen toteaa. ”Jos kesäsulku hoidetaan automatiikalla, sähkön lisäkulutus tekee vuodessa alle 30 euroa. Jos taas omakotitalon kiertovesipumppu rikkoutuu manuaalisen kesäsulun takia, uusi pumppu maksaa keskimäärin 200 euroa. Jos myös automatiikkaventtiili on uusittava, kustannus on useita satoja euroja.”


Patteriventtiilejä kannattaa liikutella kesäsulun aikana

Vaikka kesäsulku hoituu parhaiten automatiikalla, kesäkuukausina on hyvä luoda muutama ajatus toimettomana lepäävään lämmitysjärjestelmään.

”Kesällä kannattaa väännellä omakotitalon tai kerrostalohuoneiston patteritermostaatteja, jotta ne eivät jumiudu, ja viimeistään elokuussa on hyvä tarkistaa, että kaukolämpöjärjestelmä toimii oikein”, Väänänen neuvoo. ”Tärkeintä on testata kaukolämmön lämmönsiirrin eri arvoilla niin, että automatiikka varmasti toimii ja ajaa verkkoon oikeanlämpöistä vettä.”


Kesä on hyvää aikaa lämpimän käyttöveden kulutuksen arviointiin

Kesäaika sopii hyvin myös omien vedenkulutustottumusten tarkasteluun, koska lämpölasku koostuu pääasiassa käyttövedestä. Motivan mukaan suomalainen kuluttaa keskimäärin 140 litraa vettä vuodessa, mutta tavoitteena olisi 100–120 litraa. Esimerkiksi 20 minuutin päivittäinen suihku maksaa noin 600 euroa vuodessa, kun 5 minuutin suihku vain 150.

Motiva: Vedenkulutus

”Jos lämpimän veden kulutus on lähempänä 200 litraa, kannattaa miettiä omia kulutustottumuksiaan, mikä on kesä-, heinä- ja elokuussa helppoa. Silloinhan energiaa kuluu vähän jos lainkaan lämmitykseen. Kulutus syntyy pääasiassa veden lämmityksestä”, Väänänen sanoo. ”Samalla kannattaa tarkastaa, mikä on lämpimän käyttöveden suhteellinen osuus lämpölaskussa. Karkea muistisääntö on, että käyttöveden kulutus on noin 30 prosenttia kokonaiskustannuksista, joten jos energiankulutus on esimerkiksi 10 MWh, lämmityksen osuuden siitä pitäisi olla noin 7 MWh ja käyttöveden 3 MWh.”

Tutustu Valviran suosittelemiin sisälämpötiloihin tarkemmin täältä.