Päivystysrinki huolehtii kaukolämmön toimintavarmuudesta yötä päivää
Tiedätkö, mitä vaatii, että kaukolämpöä on saatavilla luotettavasti vuoden jokaisena päivänä? Tai miten Aluelämmöllä on varauduttu sähkökatkoihin? Lue lisää päivystysringin toiminnasta!
Kaukolämmön toimintaa valvotaan Aluelämmöllä vuorokauden ympäri. Iltaisin ja öisin verkoston tehokas toiminta ja lämmön siirtymisen tarkkailu ovat päivystysringin vastuulla. Päivystykseen ei pääse kuka tahansa, vaan kaukolämpöasentajalla on oltava riittävästi kokemusta.
Kaukolämpöasentaja Santeri Sutisen mukaan päivystysviikkojen tehtävät eivät juuri eroa normaalista, vaikka lämmityskaudella päivystystunteja tulee enemmän. ”Kun pakkanen kiristyy, verkostoa on säädettävä joskus öisinkin, jotta kaukolämpövettä saadaan pumpattua riittävästi. Jokainen päivystysviikko on kuitenkin erilainen.”
Päivystäjä nukkuu vain koiranunta
Kaukolämpöasentaja Kai Lintusella päivystysviikko on meneillään parhaillaan. Hän siis tarkkailee kaukolämpöverkon lämpötiloja ja paine-eroja kellon ympäri. Järjestelmä hälyttää päivystäjän hereille, jos verkoston paineanturit hälyttävät tai lämpötilamittarit havaitsevat poikkeamia. Päivystäjän uni saattaakin jäädä lämmityskaudella kevyeksi.
”Kelien kylmetessä omia lämpökeskuksia on joskus pistettävä käyntiin jopa yöllä, kun lauhemmilla keleillä lämpöä saadaan riittävästi Riikinvoimalta ja Stora Ensolta.”
Erilaiset automaatio- ja ICT-järjestelmät helpottavat päivystäjän työtä, ja kaukolämpöverkon etäkäyttö on ollut Aluelämmöllä arkipäivää jo kauan. Puhelin on päivystäjällä mukana aina, ja kannettavalla tietokoneella saa yhteyden valvomon tietokoneeseen mistä vain. ”Eri puolilla kaupunkia olevia lämpölaitoksia voidaankin yleensä säätää kotoa käsin, ja vain harvoin on lähdettävä fyysisesti paikan päälle”, Lintunen kertoo.
Päivystäjä pitää yhteyttä myös Riikinvoimaan ja Stora Ensoon tarpeen mukaan. ”Esimerkiksi jos polttoainelinjoissa tapahtuu jotakin yllättävää tai lämpölaitos rajoittaa tehoja, laitamme omia lämpölaitoksia päälle ennakoivasti. Niin lämpöä riittää asiakkaille varmasti joka tilanteessa.”
Myös asiakkaat saattavat soitella päivystäjälle ilta-aikaan, joskin Lintunen ei muista ainoakaan kertaa, jolloin hätään olisi pitänyt lähteä yön selkään. ”Pääosin kaikki asiakaslaitteiden ongelmat voidaan korjata päivisin, mutta yölläkin olemme hädän hetkellä apuna.”
Sähkökatkoihin ja muihin poikkeustilanteisiin on varauduttu
Kaukolämpöverkon toiminnan kannalta jokainen paineen lasku on pieni ”läheltä piti” -tilanne, ja siksi niitä pyritään välttämään ennakolta. Asentajat tietävät, että kaupunkilaisten lämmöntarve kasvaa säännönmukaisesti tiettyinä vuorokaudenaikoina, aamuisin ja iltaisin, kun ihmiset käyttävät paljon lämmintä vettä. ”Siksi varmistamme, että saamme samoihin aikoihin Riikinvoimalta enemmän tehoja ja verkkoon voidaan ladata korkeampia lämpötiloja”, Lintunen kertoo.
Aluelämmöllä on varauduttu myös valtakunnallisiin sähkökatkoihin, vaikka kaukolämpöyhtiöt kuuluvatkin kriittisiin toimijoihin, joilta sähköt katkaistaan viimeiseksi. Sähkön ja lämmön tuotanto jatkuu Riikinvoimalla, vaikka Fingridin verkko menisi alas, ja kaikki uudet laitteet on suojattu varavirtalähteellä eli UPSilla. Lintusen mukaan jokaisessa Aluelämmön omassa lämpölaitoksessa on varavoimageneraattoreita, ja verkkoon voidaan kytkeä myös siirrettäviä lämpövoimaloita.
Kaukolämpöasiakkaiden ei tarvitsekaan olla sähkökatkoista erityisen huolissaan. Lämmönsiirrinten kiertovesipumput eivät sähkökatkon aikana toimi, mutta katkon jälkeen automatiikka palauttaa asetukset kohdalleen ja jatkaa siitä, mihin jäätiin. ”Riittää, että välttää veden käyttöä sähkökatkon aikana”, Lintunen neuvoo. Jälkikäteen voi myös käydä vilkaisemassa, että kaikki näyttää lämmönsiirtimessä normaalilta. ”Jos mistään ei valu vettä ja hanasta tulee lämmintä käyttövettä, järjestelmä toimii todennäköisesti oikein.”