Kaukolämmöllä vaikutat omaan energiankulutukseen ja CO2-päästöihin
Vaikka maailma muuttuu, kaukolämpö ei ole katoamassa mihinkään. Jo noin 70 prosenttia liike- ja julkisista rakennuksista lämpenee kaukolämmöllä, ja sama koskee noin 2,7 miljoonan suomalaisen kotia. Kaukolämpö on myös yksi parhaista keinoista vaikuttaa omaan hiilijalanjälkeen.
Kaukolämpö on Varkauden, Suomen ja Pohjoismaiden suosituin lämmitysmuoto sekä yleisin valinta uudisrakennuksissa. 2000-luvulla kaukolämmön suosio on vain kasvanut.
”Yhtenä syynä on kaupungistuminen. Yhä useampi suomalainen asuu tulevaisuudessa energiatehokkaissa taajamissa”, kertoo Varkauden Aluelämmön toimitusjohtaja Mikko Onkalo. Toimitusvarmaa kaukolämpöä tuotetaan yhä kestävämmin. Kaukolämmön käytöllä voikin vaikuttaa omaan energiankulutukseen ja sitä kautta ilmastonmuutoksen torjuntaan.
”Toimintamme Varkaudessa on lähes hiilineutraalia, ja suurin osa kaukolämmöstä tuotetaan kotimaisella ja uusiutuvalla energialla, esimerkiksi yhdyskuntajätteistä Riikinvoimalla, mikäli syntypaikka lajitellun yhdyskuntajätteen poltto lasketaan uusiutuvaksi. Stora Enso puolestaan tuottaa meille energiaa metsäteollisuuden sivuvirroista, kuten korjuutähteiden poltosta.”
Päästökauppa rajoittaa kaukolämpöyhtiön päästöjä
Tärkeä taustasyy kotimaisen kaukolämmöntuotannon ilmastovastuun kehittymiseen on päästökauppa. Euroopan unionin järjestely velvoittaa kaikki ympäristölle vahingollisia päästöjä tuottavat toimijat ostamaan päästömääräänsä vastaavan määrän päästöoikeuksia.
”Kun päästöoikeuksien hinta nousee, fossiilisten polttoaineiden käyttö käy yhä kalliimmaksi, mikä kannustaa laskemaan kaukolämmöntuotannon päästöjä. CO2-päästöt ovatkin puolittuneet viimeisen 10 vuoden aikana”, Onkalo kertoo. Päästökauppa ohjaa kehitystä kohti täysin ilmastoneutraalia kaukolämmöntuotantoa vuoteen 2030 mennessä. ”Päästökauppa on yksin niin vahva keino, ettei lisäkieltoja tai -veroja välttämättä tarvita.”
Lämmitysjärjestelmän ”vuosikatsastus” on pian arkea
Yksi keino vaikuttaa omaan energiankulutukseen on huoltaa ja uusia kaukolämpölaitteet ajallaan. Varkauden Aluelämmön selvityksen mukaan se tuottaa 10–15 prosentin säästöt vuodessa.
”Kukaan ei odota, että esimerkiksi vanha Volvo olisi yhtä matalapäästöinen, tehokas ja huoltovapaa kuin uusi Volvo. Autoja olemme vain tottuneet katsastamaan ja huoltamaan vuosittain”, Onkalo toteaa. ”Tulevaisuudessa kaukolämpölaitteiden uusiminen tulee olemaan yhtä itsestään selvää.”
Uusi Digilämpö-palvelu vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä
Varkauden Aluelämpö on tuottanut kaukolämpöä jo yli 40 vuotta. Huoltopalvelutarjonta laajenee koko ajan, ja yksi uusista palveluista on energiankäytön ohjaaminen tekoälyllä. Kulutusjousto eli kysyntäjousto vähentää kulutushuippuja ja sitä kautta fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
”Kulutushuippujen aikana kaukolämpöyhtiö joutuu turvautumaan järeimpiin keinoihin, mikä tarkoittaa Varkaudessa kevyellä polttoöljyllä toimivien varalämmityslaitosten käynnistämistä”, Onkalo kertoo. Jos kulutushuippuja voidaan välttää, ympäristöä kuormittavien lämmityslaitosten tarve vähenee. ”Tavoitteena on, että lopulta varalämmityslaitoksia ei tarvita lainkaan, mikä laskee kaukolämpöyhtiön kuluja ja näkyy lopulta asiakkaan energialaskussa.”
Varkauden Aluelämpö pilotoi parhaillaan Digilämpö-palvelua ensimmäisten taloyhtiöasiakkaiden kanssa. Jotta kiinteistön joustopotentiaali lämmitysverkon suuntaan olisi merkittävä, rakennuksen on oltava riittävän suuri. Tilojen käyttäjiltä ei vaadita uusia kulutustottumuksia.
”Digilämmössä kiinteistön energiankulutusta ohjataan tekoälyllä. Järjestelmä ja sen valvojat huolehtivat, että lämmitys toimii optimaalisesti ja sisäolosuhteet pysyvät kohdallaan”, Onkalo kertoo. ”Tilojen käyttäjille palvelu näkyykin lähinnä pienempänä lämmityslaskuna.”
Suomen korkeuksilla lämmitysjärjestelmän optimointi on enemmän kuin järkevää. Talvikuukausina tarvitaan noin 5-kertaisesti enemmän kaukolämpöä kuin kesällä. Digilämmössä huoneistokohtaiset anturit huomioivat vaihtelevat säätilat ja rakennuksen ominaisuudet.
”Kun olosuhdetietoa saadaan reaaliajassa, tuotantoa on helpompi suunnitella ja pitää sovitut lämpötilat yllä energiatehokkaammin ja ympäristöystävällisemmin”, Onkalo sanoo. ”Hiilijalanjälki laskee, mutta myös energiakustannussäästöt ovat 5–20 prosentin luokkaa.”